Keskustelu kirjastojen yhteisöllisen median strategiasta käynnistyi HelMet-kirjastossa viime syksynä. Helsingin kaupunginkirjasto oli jo kesällä laatinut suosituksia yhteisöllisen median käytöstä. Viime vuoden lokakuussa Sellon kirjastossa järjestetty Kirjastot tulevaisuuden ubiikkiyhteiskunnassa -seminaari viritti lisää keskustelua. Ylen tulevaisuuslaboratorion kehittämispäällikkö Tuija Aalto esitteli seminaarissa yleisradion sosiaalisen median strategiaa. Kirjastolaiset saivat hämmentyneinä havaita, miten paljon pidemmällä Yle oli prosessoituaan ja määriteltyään rooliaan sosiaalisen median areenoilla.
Tuija pohti muun muassa journalistin toiminnan muotoja sosiaalisen median informaatioympäristössä ja toimittajan suhdetta tietoon, tiedonhankintaan sekä sen jalostamiseen ja jakamiseen. Suhde tietoon on myös kirjastoammatin ydintä. Mutta olemmeko miettineet näitä merkityksiä omassa roolissamme sosiaalisen median areenoilla yhtä syvällisesti? Pelkään, että emme.
Ylen ja kirjaston innovaattorit kohtasivat ja seuraavaksi Entressen kirjaston pedagoginen informaatikko Jaakko Sannemann osallistui yhtenä panelistina Ylen järjestämään webinaariin Sosiaalisen median strategia. Panelistit olivat sitä mieltä, että sosiaalisen median strategia kannattaa laatia, koska sen avulla voidaan ohjata resursseja kuten työvoimaa verkkovuorovaikutukseen.
HelMet-kirjastolle syntyi tarve luoda oma yhteisöllisen median strategia. Kirjastolaiset kokoontuivat keskustelemaan aiheesta. Päätettiin perustaa seudullinen työryhmä pohtimaan asiaa. Työryhmään valittiin edustajat Helsingin, Vantaan ja Espoon kaupunginkirjastoista sekä lisäksi yksi jäsen HelMet viestintäryhmästä. Työryhmä on työstänyt asiaa ja vienyt päätelmänsä HelMet-kirjaston yhteisöllisen median wikiin.
Tässä vaiheessa on huomattu, että aloite yhteisen yhteisöllisen median strategian luomiseksi lähti spontaanisti kirjaston asiantuntijapohjalta, eikä sille ole tullut toimeksiantoa johdolta. Kirjastoammattilaisten oma kokemus oli, että kokeilun aika on ohi ja on otettava seuraava askel, jolloin määritellään kirjaston tavoite ja rooli suhteessa sosiaaliseen mediaan. Koska sosiaalinen media koskettaa koko kirjastoa ja myös johtoa, on välttämätöntä, että johto ilmaisee tahtotilansa sosiaalisessa mediassa toimimisen suhteen. Johdon tulee määritellä toiminnan tavoitteet. Kirjaston strategia ei voi syntyä ilman sitä.
Viimeisimmässä tammikuisessa kokouksessaan työryhmän jäsenet ansiokkaasti hahmottavat erilaisia mahdollisia strategian tasoja. Strategian taso tuntuu riippuvan siitä, miten syvällisesti sosiaalisen median nähdään vaikuttavan kirjastotoimintaan. Miten isosta muutoksesta on kysymys?
Mikäli asiasta halutaan päästä mahdollisimman helpolla, valitaan muutama suosittu yhteisöpalvelu ja kuvitellaan, että koko sosiaalisen median kysymys on hoidettu, kun kirjasto näkyy Facebookissa. Vieläkään ei kuitenkaan tiedetä, miksi siellä ollaan. Jos sieltä otetaan mahdollinen markkinointihyöty, mitä merkityksellistä sinne annetaan. Kuinka monta uutta kirjaston käyttäjää kirjaston Facebook-sivut ovat saaneet houkuteltua?
Ensimmäinen ajatukseni oli, että strategiaa tarvittaisiin tukemaan toimintaa yhteisöllisessä mediassa. Keskustelussa on käynyt ilmi, että strategiset pyrkimykset ovat herättäneet myös pelkoja. Onko pyrkimys kontrolloida kirjastolaisten toimintaa yhteisöllisen median kentillä? On pelätty, että strategia jäykistäisi toimintaa ja rajoittaisi sananvapautta. On varottava, että näin ei tule käymään.
Yhteisöllisessä mediassa itsessään on muutoksen voima. Kirjaston palvelut ja toimintaympäristö ovat jatkuvassa liikkeessä ja meidän on opittava oppimaan. Mikäli kirjasto haluaa olla oppiva organisaatio, se ei voi jättää huomioimatta yhteisöllisen median kokonaisuutta. Strategia ei saa merkitä lukkoon lyötyjä sopimuksia, jotka estäisivät kehitystä ja muutoksen virrassa etenemistä.Syvällinen integraatio sosiaaliseen mediaan edellyttää sparrausta, koulutusta ja verkostoitumista ja tämän kaiken strategista suunnittelua.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti