torstai 17. joulukuuta 2009

Suosittelu on vaativinta tietopalvelua

Mielestäni suosittelu on vaativinta ajateltavissa olevaa tietopalvelua. Tuntematon ihminen tulee pyytämään hyvää luettavaa. Tai mies poikkeaa kauppareissulla lainaamaan kirjastosta vaimolleen jotakin luettavaa. Kun kysyy, minkälaista, niin rakkautta kuulemma, mutta ei sydän-sarjoja kuitenkaan. Hupsista.

Tiedän toki mielestäni hyvää luettavaa, mutta en voi olla varma, että asiakasta kiinnostaisivat samat kirjat, mistä itse pidän. Hän voi olla kiinnostunut aivan erilaisesta kirjallisuudesta. Yksi pieni ihminen ei voi hallita koko maailman kirjallisuutta, vaikka kirjastolainen onkin. Vai voiko?

Rakastan koukuttavia toimintoja: "ihmiset, jotka ostivat tämän kirjan, ostivat myös näitä kirjoja" tai "ihmiset, jotka kuuntelevat tätä musiikkia, kuuntelevat myös tällaista musiikkia". Amazonilla on se ja monilla muilla.

Uskon, että tällainen palvelu toimii parhaiten, kun aineistoa on todella paljon, kuten Amazonilla. Amazon käsittää myytäviä ja ostettuja kirjoja. Library Thing taas käsittelee luettuja kirjoja. Mukana on kirjoja, jotka on jo ajat sitten loppuunmyyty. Sinun ei tarvitse ostaa, eikä omistaa kirjaa, riittää, että olet lukenut sen ja haluat liittää sen virtuaaliseen kirjahyllyysi.

LibraryThing on laaja käsittäen yli 46 miljoonaa luetteloitua kirjaa ja yli 900 000 jäsentä. Suomalaisia jäseniäkin on jo yli 1800 ja heidän viemiään kirjoja yli 100 000. LibraryThing on erittäin suosittu palvelu, jolla on jo riittävä aineistopohja automaattisiin toimintoihin.

Testasin BookSuggester ja UnSuggester hakua. Kesti aikansa ennen kuin ymmärsin Unsuggester toimintaa. Jossakin ohjeissa vilahti Unsuggesterille käännös epäehdotus. Minusta se ei kuulostanut suomelta.

Mitä tehdään, kun ei ehdoteta. Aluksi luulin, että minun pitää kirjoittaa hakulaatikkoon nimi sellaista kirjasta, jota en haluaisi suositella kenellekään. Yritimme Ailan kanssa syöttää laatikkoon Pääministerin morsianta. Kyseistä kirjaa ei 46 miljoonan kirjan kokoelmasta löytynyt.

Lopulta tajusin, miten palvelu toimii. Kun laitan hakulaatikkoon jonkin kirjan, josta kovasti pidän, Unsuggester tarjoaa vaihtoehtoja, jotka ovat mahdollisimman kaukana valitsemastani kirjasta. Jos pidät tästä kirjasta, on todennäköistä, että et pidä seuraavista kirjoista, palvelu ehdottaa. Aila keksi epäehdotus sanalle paremman ilmaisun: inhokit. Eli Kirja ehdotukset ja Kirja inhokit.

Mutta kuka olisi kiinnostunut inhokeista? Miksi joku haluaisi tietää, mistä ei pidä? Ihminen, joka haluaa rikkoa rajojaan, joka haluaa uudistua? Onhan mahdollista, että lukukokemuksissakin jämähtää paikoilleen ja lukee aina vaan saman tyyppistä aika rajattua kirjallisuutta.

Kokeilin kumpaakin palvelua. Ehdotuksia tulee paljon. Saman kirjailijan muissa teoksissa ei ole mitään ihmeellistä. Sen olisin keksinyt itsekin. Mutta joukossa oli paljon kirjailijoita, joita en tuntenut. Uskoin saavani vinkkejä.

Inhokit olivat mielenkiintoisia. Haku löysi kirjallisuuden lajit, joita olen onnistunut välttämään: scifin ja fantasian. Kumpikin laji kuuluu minulla sarjaan "ei vois vähempää kiinnostaa". Yllätys sen sijaan oli, että inhokeissa minulle tarjottiin paljon uskonnollista ja kristillistä kirjallisuutta. Sen suhteen olen neutraali. Tosin en käytännössä juuri koskaan lue mitään uskonnollista kirjallisuutta, varsinkaan kristillistä. Inhokkeihin sattui kuitenkin mukaan myös sellaista, jota saattaisin lukea ja joka ei vain ollut tullut mieleen. Myös sellaista, jota olin lukenut ja josta olin pitänyt.

Voisiko ehdotuksia käyttää asiakaspalvelussa niille, jotka etsivät hyvää luettavaa ja jotka harrastavat  kirjallisuuslajia, jonka tunnet heikosti? Päätin kokeilla. Pidin LibraryThingin taustalla auki asiakaspalvelussa. Tosiasiallisiin palvelutilanteisiin en vielä onnistunut palvelua hyödyntämään. Jälkeenpäin olen testaillut esille tulleita tilanteita ja havainnut, että palvelua voisi hyödyntää tilanteissa, joissa asiakas on jo lukenut tietyn kirjailijan teokset ja haluaa vastaavaa, eikä genre kuulu oman harrastuksen piiriin.

Mikäli kirjalla on vain muutama jäsen, ehdotuksia ei tarjota. Siinäkin tapauksessa palvelua voi hyödyntää käymällä kurkkaamassa kirjan jäsenten kirjahyllyä. Löysin tapauksen, jossa tietyn kirjan lukeneen henkilön kirjahyllystä olisi ollut hyötyä.

Luulimme Ailan kanssa, että ehdotukset kytkeytyvät omaan kirjahyllyyn. Näin ei kuitenkaan ole. Testasimme asian ja saimme samat ehdotukset, vaikka kirjahyllymme ovat erilaiset. Ehdotukset siis perustuvat kirjaan, ei kysyjään.

Tähän luuloon päädyimme, koska ensimmäisellä kerralla yritimme testata Suggesteria 23asiaa kurssin tehtävälinkin kautta, emmekä löytäneet koko BookSuggesteria. Linkki johti etusivulle ja pääsimme palveluun, vasta kun olimme kirjautuneet sisään ja tallentaneet itsellemme muutaman kirjan. Kuitenkin myöhemmin sama linkki on johtanut suoraan Suggesteriin.

LibraryThingia voisi esitellä kirjallisuutta harrastaville asiakkaille, esimerkiksi himolukijoille. Uskon, että lukemista harrastavat ihmiset ihastuisivat helposti palveluun.

Ystävien lisääminen omaan profiiliin tuotti vaikeuksia. Kun yrittää hyväksyä ystäväkutsun, ohjelma viskaa ulos palvelusta ja siirtää sinut englanninkielisille sivuille. Emme keksineet millään, miten ystävät saisi hyväksyttyä.

Kysyin neuvoa Ruusupihan Marilta, joka oli hyväksynyt ystäväkutsuni. Marin neuvo ratkaisi asian: Kun olet hyväksynyt ystäväkutsun ja ohjelma on viskannut sinut ulos englanninkielisille sivuille, kirjaudu vain uudelleen sisään. Sen jälkeen siirryt oman profiilisi alalaitaan, josta löydät saman ystäväkutsun. Kun nyt englanninkielisellä puolella hyväksyt ystäväpyynnön, hyväksymisesi hyväksytään ja olet saanut uuden ystävän. Muutamalla kurssilaisella näkyi olevan jo iso hieno kirjasto.

2 kommenttia:

  1. taru! kuka enää voi vastustaa library thingiä tämän kirjoituksen jälkeen. pahan pistit.

    nyt on epätoivoista mennä väkertämään omaa blogia.
    ps.eikös me löydetty antti tuuri niistä naistenkirjoista ;)

    aila

    VastaaPoista
  2. Olen samaa mieltä kanssasi siinä, että suosittelu on vaativinta palvelua. Ja sitä suosittelutyötä on yllättävän paljon. Mikä ilo siis jos näistä sosiaalisen median vempaimista löytyy hyviä apuvälineitä. Se ehkä saisi useammankin kirjastolaisen tutustumaan uusiin työvälineisiin

    VastaaPoista