Toimintatavat muuttuvat

En tiennyt, että tykkäisin blogin pitämisestä, vaikka tiesin tykkääväni kirjoittamisesta. Nyt huomaan, että en ole koukuttunut ainoastaan muiden blogien lukemiseen, vaan myös oman kirjoittamiseen. Huomaan nauttivani siitä. Luulen, että blogini jää elämään kurssin jälkeen.

Kuvittelin 23 asiaa -kurssia helpommaksi. Aikaa tehtävien tekemiseen kuluu enemmän kuin osasin odottaa. Tällä hetkellä olen monta tehtävää jäljessä. Haluan tehdä tehtävät  paneutuen. Silloin niistä jää jotakin käteen.

Olen saanut kurssista enemmän kuin osasin odottaa. Olen osallistunut useimpiin ryhmächatteihin. Chattien aikana on tullut vastaan hyviä vinkkejä ja olemme harjoitelleet erilaisia työkaluja kuten Etherpadia ja DimDimiä. Pikaviestintä on käynyt tutuksi ja Messenger onkin nykyisin Skypen ohella aina taustalla auki.

RSS-syötteistä on tullut arkipäivää. Olen oivaltanut työkalun hyödyllisyyden. Miten kätevää onkaan seurata isoa määrää sisältöä nopeasti.

Syvällisempi tutustuminen osaan sisällöstä tulee jäämään joulun jälkeen. On pitänyt kiirehtiä tehtävien teossa.

Flickriin en ole vielä kirjautunut, enkä vienyt sinne omaa kuvamateriaaliani. Sen tulen ilman muuta  tekemään. Opastan asiakkaita tietotekniikan ja internetin peruskäytössä. Puolet opastustilanteista koskee nykyään  kuvankäsittelyä. Flickr on mainio työkalu kuvien tallentamiseen ja jakamiseen. Se tulee omaksua kunnolla.

Myöskään Twitteriin en ole vielä kirjautunut. Ihastuin ikihyväksi Qaikun seminaarikannuun ja uskon, että Qaikua tulen käyttämään jatkossakin.

Vähitellen toimintatapani muuttuvat. Prosessoin kirjoittamalla. Tähän saakka olen käyttänyt paperia. Minulla on ollut ikävä tapa täyttää ympäristöni paperisilpulla. Kotona tasot pursuavat paperipinoja. Mieheni inhoaa niitä. Alan inhota niitä itsekin. Sama työpaikalla. Pöydät täyttyvät paperipinoista. Käytän sentään suttupaperia, mutta silti. En itsekään saa selvää muistiinpanoistani jälkeen päin. Ne menevät yleensä roskikseen. Käsilaukku ja taskunpohjat pursuavat erilaisia paperisälää. Muistilappuja, tekemättömiä töitä. Voi mikä epäjärjestys.

Lähipäivänä meidän piti ottaa mukaan läppäri. En päässyt työläppärilläni suojaamattomaan verkkoon, mutta tein muistiinpanot Wordilla. Miten kätevää käsin kirjoittamiseen verrattuna. Käsialasta saa jälkeenpäin selvää. Uskon, että hankin lähiaikoina miniläppärin kirjoittamista varten. Työpaikan kannettavassa kun on omat rajoitteensa.

Nykyään en enää tulosta pdf:ä verkosta. Lataan ne Sonyn e-kirjan lukijaani. Viimeksi latasin lukijaan Kirjastomaisema 2035 raportin. Hyvä vaihtoehto ryttyiselle paperikasalle. Säästyy metsää edes siinä. Ja lukijaa on kevyt kuljettaa kassissa.

Uskon, että toimintapani vähitellen muuttuvat.